Birgitta eli lapsuutensa Upplannissa. Hänen isänsä oli laamanni Birger Perinpoika ja äiti Ingeborg, joka kuoli varhain. Birgitta -tyttö lähetettiin äidin siskon perheeseen kasvatettavaksi. Birgitan poikkeuksellinen uskonnollisuus näkyi jo lapsena. Äiti oli uskova, ja kotitilalla oli pieni kappeli, jossa pidettiin hartauksia. Birgitta näki ensimmäisen näkynsä jo pikkutyttönä. Säteilevä nainen – Maria – kysyi halusiko hän päähänsä kruunun. Birgitta halusi. Luostariin Birgittaa ei kuitenkaan lähetetty vaan hän meni naimisiin laamanni Ulf Godmarinpojan kanssa 13-vuotiaana ja sai kahdeksan lasta. Perhe-elämän aikanakin hän oli aktiivinen moneen suuntaan. Birgitta asui jonkin aikaa Tukholmassa kuningas Magnuksen ja kuningatar Blankan hovissa heidän ystävänään, hengellisenä ja poliittisenakin neuvonantajana. Hänellä oli vaikutusvaltaisia ystäviä kuten Suomen piispa Hemming, jonka hän sai houkutelluksi matkalle Ranskan Avignoniin vuonna 1346. Tavoite ei ollut vähempää kuin satavuotisen sodan lopettaminen ja paavin muutto takaisin Roomaan! Vuosina 1309-1377 paavit olivat vastentahtoisesti maanpaossa – Baabelin vankeudessa – Avignonissa ja Ranskan kuninkaan määräysvallan alaisia.
Birgitta rakennutti kotitilalleen talon sairaiden ja köyhien auttamista varten. Hän eli todeksi kristillisiä ihanteitaan osallistumalla myös miehensä kanssa useille pyhiinvaelluksille. Erään matkan päätteeksi aviomies Ulf sairastui vakavasti ja Birgitta koki, että hän parantui pyhimys Dionysiuksen avulla. Ulf muutti elämänsä loppuvaiheessa Birgitan suureksi iloksi luostariin, jossa hän kuoli. Aviollisista velvoitteista vapautuminen oli Birgitalle helpotus, sillä hän koki voimakasta ristiriitaa aviovaimona oman seksuaalisuutensa ja ihanteidensa välillä.
Jo Ulfin elinaikana Birgitta alkoi saada näkyjä. Hänellä oli tukenaan Ruotsin kirkon vaikutusvaltaisimmat teologit, jotka tutkivat näkyjen aitouden. Ulfin haudalla Birgitta riisui vihkisormuksen sormestaan ja sukulaisten paheksunnasta huolimatta lähti pyhiinvaellusmatkalle Roomaan. Hän oli nyt Kristuksen morsian kokonaan. Hän saapui Roomaan riemuvuonna 1350 ja näki ja koki, miten rappiolla Pyhä kaupunki oli. Roomassa hän sai ystävikseen vaikutusvaltaisimmat suvut. Birgitta jäi Roomaan elämänsä loppuun saakka.
Roomasta käsin hän teki useita pyhiinvaellusmatkoja, viimeisenä Jerusalemiin elämänsä loppuvaiheessa. Siellä hän näki näyn Jeesuksen syntymäluolassa Marian puhtaasta synnytyksestä. Birgitan näyn perusteella maalattiin taulu ja se vaikutti yleisiin käsityksiin, miten Jeesuksen syntymä tapahtui.
Birgitta joutui odottamaan kauan ennen kuin hänen ajamansa tavoitteet alkoivat toteutua. Hän oli saanut Kristukselta käskyn jäädä Roomaan kunnes paavi ja keisari kohtaisivat siellä. Tämä tapahtuikin lopulta vuonna 1368. Birgitan luostarisääntö hyväksyttiin vuonna 1370, kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa ja vahvistettiin hänen kuolemansa jälkeen. Birgitta ei koskaan päässyt luostariinsa Vadstenaan. Kuningas Magnus ja kuningatar Blanka olivat luovuttaneet Vasdtenan kuninkaanlinnan luostaria varten. Hän ei myöskään pukenut päälleen koskaan elävänä suunnittelemaansa nunnan pukua. Vain hänen hautansa on Vadstenassa, jossa hänen luunsa lepäävät käsivartta lukuun ottamatta, joka jäi Roomaan pyhäinjäännökseksi. Paavit palasivat lopullisesti Avignonista Roomaan neljä vuotta Birgitan kuoleman jälkeen.
Birgitan arvostuksesta ja maineesta kertoo se, että hänet kanonisoitiin Pietarin kirkossa vajaat kaksikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen, vuonna 1391. Hänestä tuli Ruotsin kansallispyhimys vuonna 1394. Paavi Paavali II nimitti hänet Euroopan suojeluspyhimykseksi vuonna 1999.
Birgittalaisluostarilaitos elää yhä, esimerkiksi Roomassa Birgitan talossa toimii nunnayhteisö. Naantalin birgittalaisluostarilla, joka perustettiin vuonna 1438, oli suuri kulttuurillinen ja hengellinen merkitys sekä Naantalille että ympäröiville kunnille. Kaksoisluostari-idea aiheutti kuitenkin ongelmia, joita on tulkittu myös valtakysymyksinä. Nykyään birgittalaisluostarit ovat nunnaluostareita.
Pietarin kirkon ulkoseinässä on viisimetrinen Pyhän Birgitan patsas. Hänellä on pyhiinvaeltajan sauva kädessään. Se symboloi ytimekkäästi Birgitan perintöä: rohkea eurooppalainen nainen, joka matkustaa ja vaeltaa!
Pyhä Birgitta on eräs ihannoiduimmista pyhimyksistä varsinkin kun hän on Pohjolan oma pyhimys ja oli poikkeuksellinen nainen omana aikanaan. Keskiajan pyhimyksiä on usein tapana idealisoida ja pitää esikuvina kritiikittömästi huomioimatta ajan uskonnollista ja henkistä kulttuuria. Vilpittömälle etsijälle ja kyselijälle voi tulla suuriakin esteitä ymmärtää tai soveltaa pyhimyksen ihmeellisen elämän antia omaan kristillisyyteensä.
Saint
- Ruotsalainen ylimysnainen Birgitta auttoi köyhiä ja sairaita läpi elämänsä
- Birgitta nosti naisen luostarissa miehen rinnalle ja jopa luostarin johtajaksi.
- Birgitta eli monta naisen elämää aikana, jolloin naisella oli harvoin mahdollista elää itsenäistä elämää. Birgitta oli vaimo, kahdeksan lapsen äiti, leski, pyhiinvaeltaja, maastamuuttaja, näkyjen ”kuulija”, luostarin luoja, runoilija.
- Birgitta arvosteli rohkeasti aikansa vallanpitäjiä: paaveja, kardinaaleja, keisareita ja kuninkaita syntisestä elämäntavasta.
- Birgitta kirjoitti luostaria varten enkelisaarnoja, runoja Mariasta. Birgitan Marialaulut ovat herkkä ja syvällinen perintö keskiajalta, joita lauluyhtye Vox Silentii laulaa tänäkin päivänä.
- Birgitta koki olevansa Kristuksen morsian ja neitsyt Maria oli hänelle läheinen kuin ystävä.
Sinner
- Birgitta lähetti pienet lapsensa varhain luostariin, jossa kaksi lapsista kuoli. Birgitta ylisti Jumalaa lastensa kuolemasta. Hänelle oli tärkeintä, että lapset pääsivät iankaikkiseen elämään ja välttyivät helvetiltä.
- Birgitta käytti näkyjensä kielessä myös karkeita sanoja ja tuomitsi jyrkin sanoin ne, joita piti syntisinä. Napolin kuningatar Johannaa hän kutsui ”apinakuningattareksi”.
- Ihmisen ruumis ja seksuaalisuus olivat vihollisia Birgitalle keskiajan uskonnollisuuden mukaisesti. Hän neuvoi tytärtään Katariinaa ja tämän miestä pidättäytymään seksuaalisesta kanssakäymisestä avioliitossaan.
- Birgitta kidutti ruumistaan paastolla ja repi viikoittain haavat jalkoihinsa, nukkui lattialla ja pukeutui karkeaan aluspaitaan.
- Aikansa lapsena iljettävintä, mitä tiesi, Birgitalle oli miesten välinen seksuaalisuhde.
- Birgitta säilytti itsellään vapauden liikkua ympäri Eurooppaa. Luostarisäännössään hän kuitenkin sulki naiset nunnina luostarin seinien sisälle harjoittamaan hartautta.
