Martin Luther King jr - Uskotoivorakkaus

mlkMartin Luther King muistetaan taistelustaan 50-60-luvuilla mustien amerikkalaisten kansa­laisoi­keuksien puolesta. Varhaisen kuolemansa jälkeen hänestä on tullut popidolin kaltainen palvonnan kohde, suorastaan pyhimys monien ihmisten mielessä. Kingin muistoa kunnioitetaan ja ylläpidetään monella tapaa: kouluja, katuja ja puistoja on nimetty hänen mukaansa, hänen kuvansa esiintyy monissa julisteissa ja postimerkeissä, hänen syntymäpäiväänsä juhlistetaan kansallisena vapaapäivänä. Vain harvat amerikka­laiset ovat saaneet osakseen vastaa­vanlaista huomiota.

Martin Luther King syntyi 15.1.1929 Atlantas­sa, Geor­gian osaval­tiossa, baptistipasto­rin pojaksi. Hänen lapsuutensa oli monessa mielessä onnelli­sempi kuin monien muiden mus­tien lapsien, sillä hänen van­hem­pansa kuuluivat mustaan, kohtuullisen varakkaaseen, keski­luok­kaan. Ta­loudel­lisesti turvattu elämä ei kuitenkaan suojellut Kingiä ro­tuerottelulta. Hän joutui jo varhain huomaa­maan, että valkoisten ja mustien välillä vallitsi rotuerot­telujärjes­telmän luoma ylitsepääsemätön kuilu; valkoisen yhteiskunnan näkökulmasta mustaihoinen ihminen ei ollut juuri mitään.

King aloitti opintiensä kuusivuotiaana ja parikymmentä vuotta myöhemmin hän valmistui Bostonin yliopistosta tohtoriksi ja hänet oli myös vihitty papiksi. Opiskeluaikanaan Bostonissa King tapasi tulevan vaimonsa Coretta Scottin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1953. Avioliitosta syntyi neljä lasta. Kingin Bostonissa tekemä väitöskirja on saanut jälkikäteen osakseen ankaraa kritiikkiä, sillä keskeiset osat siitä ovat osoittautuneet plagiaatiksi. King lainasi erään ystävänsä varhaisemmasta teoksesta runsaasti aineistoa omaan väitöskirjaansa ilmoittamatta asiallisesti lähdettään. Jos King olisi tehnyt uransa yliopistossa, hän olisi todennäköisesti menettänyt saamansa tohtorin arvon. Myöhemminkin uransa aikana King huolettomasti varasteli toisten tekstejä ja laittoi ne omiin nimiinsä.

Kingin uran vaiheista

King osallistui kansalaisoikeustaisteluun ensimmäisen kerran vuonna 1955, jolloin alkoi Montgomeryn bussiboikotti, kun musta nainen nimeltä Rosa Parks kieltäytyi antamasta bussissa paikkaansa valkoiselle miehelle, joka olisi ollut siihen lain mukaan oikeutettu. Rosa Parks pidätettiin tapauksen johdosta. Musta yhteisö reagoi aloittamalla bussiboikotin, jota johtamaan valittiin vastahakoinen pastori King. Vuoden boiko­toin­nin jälkeen Yhdys­val­tain korkein oikeus julisti perus­tuslain vastai­siksi ne Montgome­ryn lait, jotka sallivat busseissa tapahtu­van rotuerot­te­lun. Montgo­me­ryn bussi­boiko­tin aikana Kingin näkemys väkival­latto­masta vasta­rinnasta alkoi muotou­tua. Hän halusi tehdä kristinuskosta yhteiskunnallisen muutosvoiman: “Kirkon tehtävä on soveltaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia yhteiskunnallisiin oloihin.”

Montgomeryn bussiboikotin jälkeisinä vuosina Kingin johtama kansalaisoikeusliike onnistui vaihtelevalla menestyksellä parantamaan mustien yhteiskunnallista asemaa. Vuonna 1963 kansalaisoikeusliike järjesti maan historian suurimman protestimarssin Washingtoniin. Marssiin osallistui 250 000 ihmistä, jotka edustivat monia rotuja ja uskontoja. Washingtonissa King piti kuuluisan “I Have a Dream” -puheen­sa, jossa hän julisti unelmaansa tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Vuonna 1964, jolloin Kingin kansansuosio oli huipussaan, hänelle myönnettiin Nobelin rauhan­pal­kin­to. Hän oli silloin kolmekymmentäviisivuotias ja nuorin palkinnon saaja.

Monia aidosti hämmästytti Kingille myönnetty rauhanpalkinto, sillä hänen organisoimansa protestit johtivat, rauhanomaisista pyrkimyksistään huolimatta, usein väkivaltaan. Kriitikot olivat siinä mielessä oikeassa, että protestien tarkoitus oli provosoida valkoisia rasisteja väkivaltaan, jotta rotuerottelujärjestelmän pahuus tulisi koko maailman nähtäväksi. Kingin käyttämät keinot kansalaisoikeustaistelussa eivät siten olleet väkivallattomia, vaan pelkästään väkivaltaa ”hienovaraisessa” muodossa.

Menestyminen ja maine eivät tulleet Kingille ilmaiseksi. Hän oli usein lopen uupunut kaikista velvoit­teis­taan, joita hän hoiti sekä perheensä että terveyten­sä kustannuksella. Kingin tiedetään sanoneen vaimolleen, ettei aatteen mies tarvitse perhettä – jos antautuu palvelemaan ihmiskuntaa, oli laiminlyötävä perhettään tavalla, joka olisi muuten anteeksiantamatonta. Kingiä masensivat myös kansalaisoikeusliikkeen kokemat monet vastoinkäymiset. Hän joutui huomaamaan, että pelkällä kauniilla retoriikalla ei vielä saada aikaan tarvittavaa yhteiskunnallista muutosta.

King sai uransa aikana ihailijoiden lisäksi myös vaiku­tus­val­tai­sia vihollisia, jotka pyrkivät horjuttamaan hänen asemaansa suuren yleisön silmissä. Vihollisista mahtavin oli FBI:n tunnettu johtaja J. Edgar Hoover. Hooverin silmissä King oli pelkästään rauhanhäiritsijä, kommunisti ja lisäksi yksityiselä­mässään irstailija. Hooverilla oli salakuuntelumateriaalia Kingin lemmenseikkailuista lukuisten naisten kanssa. Näiden sopimattomien suhteiden paljastuminen olisi voinut tuhota kansalaisliikkeen johtajan maineen Amerikan omantunnonäänenä.

King oli kiistelty hahmo myös mustien yhteisössä. Etenkin nuoremmat mustat, joiden iskulause oli Black Power, halveksivat Kingiä ja hänen kristilliseen etiikkaan perustu­vaa väkivallatonta vastarintaansa. Black Power -liikkeen kannatta­jat olivat valmiita taistelemaan oikeuksistaan keinoil­la, joita King ei voinut missään nimessä hyväk­syä. Toinen tunnettu mustien edustaja Malcolm X piti Kingin sovinnollisuutta suorastaan petoksena: Malcolm X:lle King oli ”mustan kansan kavaltaja”.

Uransa loppua kohden Kingin näkemykset alkoivat selvästi radikalisoitua. Hän tajusi, että pienet muutok­set yhteis­kuntajär­jes­tel­män sisällä eivät merkittä­västi auttaneet mustia; tarvittiin väkivalla­ton vallanku­mous ja uusi yhteiskunta­järjestel­mä. Hän alkoi yhä avoimemmin kritisoida amerikka­laista kapitalis­tista järjestel­mää ja sen luomaa taloudellista epätasa-arvoa. King siirtyi selvästi vasemmalle poliittisissa näkemyksis­sään. Hän koki myös velvollisuudekseen vastustaa moraalittomaksi kokemaansa Vietnamin sotaa, tilanteessa, jossa sodalla oli takanaan kansalaisten tuki. King ei voinut hyväk­syä, että nuoret mustat miehet kuolivat sellaisen maan puolesta, joka ei ollut valmis takaamaan heille kotona niitä demokraatti­sia oikeuksia, joiden puolesta he joutuivat taistelemaan Vietnamin viidakois­sa. Hänen sodanvastaisten näkemystensä seurauksena King joutui ankaran kritiikin kohteeksi ja hän menetti tärkeitä tukijoitaan, kuten presidentti Johnsonin. Myös monet mustien kansalaisoikeuksia ajavat tahot kavahtivat Kingin sodanvastaisia näkemyksiä, koska pelkäsivät niiden haittaavan kansalaisoikeustaistelun pyrkimyksiä.

King oli koko uransa joutunut elämään jatkuvassa kuoleman pelossa. Hänet oli lukuisia kertoja pahoinpidelty, hänen kotiinsa oli heitetty pommi ja häntä oli puukotettu rintaan. ”Köyhien kampanjan” aikana King joutui lopulta itse vastustamansa rasistisen yhteiskunnan uhriksi.  4.4.1968 hänen ammuttiin Memphi­sissä, Ten­nesseessä, motellihuoneen parvekkeelle. James Earl Ray -niminen valkoinen äärioikeis­to­lai­nen pidätet­tiin saman vuoden kesäkuussa ja hänet tuomittiin 99 vuodeksi vankeuteen Kingin murhasta. King haudat­tiin Atlantassa suuren väkijou­kon saattamana ja hänen hautaki­veensä kaiver­ret­tiin paljon puhuvat sanat:

FREE AT LAST, FREE AT LAST THANK GOD AL­MIGHTY I´M FREE AT LAST
Kirjallisuutta

Marshall Frady “Martin Luther King”
David J. Garrow ”Bearing the Cross: Martin Luther King, jr., and the Southern Christian Leadership Conference”

Saint

  • King onnistui tekemään kristinuskosta yhteiskunnallisen muutosvoiman
  • Onnistui karismaattisena henkilönä rauhoittelemaan tilanteita, jotka olivat kärjistymässä väkivallaksi.
  • Vastusti Vietnamin sotaa aikana, jolloin sodalla oli vielä laaja kannatus
  • Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1964
  • Kirjoitti kuuluisan kirjeen Birminghamin vankilasta, jossa puolusti mustien oikeutta harjoittaa väkivallatonta vastarintaa

Sinner

  • Protestimarsseista seurasi usein väkivaltaa
  • Laittoi toisten kirjoituksia omiin nimiinsä
  • Otti monien mielestä liikaa kunniaa itselleen kansalaisoikeusliikkeen saavutuksista
  • Antautui suloista unohdusta tarjoaviin lihan iloihin monien naisten kanssa avioliitostaan huolimatta
  • King näyttäytyi monen mielestä turhamaisena ihmisenä
  • Ei koskaan tupakoinnut julkisesti
Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text. captcha txt

Start typing and press Enter to search