Evankeliumit tulkitsevat Jeesuksen elämää ylösnousemususkosta käsin. Varhaisimmankin evankeliumin ja Jeesuksen julkisen toiminnan saati lapsuuden välissä on useita kymmeniä vuosia. Sinä aikana sana Jeesuksesta, hänen elämästään ja teoistaan kulki suullisena perimätietona, mutta sekin keskittyi Jeesuksen elämän loppuvaiheisiin.
Tiedämme Jeesuksen lapsuuden perheestä vain vähän. Hänellä oli ainakin äiti, veljiä ja sisaria. Varhaisimmassa lähteessä, Markuksen evankeliumissa (n. vuodelta 70 jKr.) mainitaan nimeltä äiti Maria sekä veljet Jaakob, Joosef, Juudas ja Simon. Sisaret jäävät nimeämättä (Mark.6:3). Jeesus tunnetaan kotikylässään nimenomaan Marian poikana, eikä isää mainita. Yleisen käytännön mukaista olisi ollut määrittää poika isän mukaan. Oliko syynä se, ettei isää tunnettu? Isä oli saattanut kuolla jo varhain, mutta silloinkin olisi ollut isän mukaan nimeäminen tavallisempaa.
Antiikin perhekäsitys oli laaja. Sisarukset ovat voineet olla eri isästä tai jopa serkkuja. Perhepiiriin on kuulunut useita lapsia ja voidaan puhua maaseutukylän suurperheestä. Lapsuutensa Jeesus vietti Nasaretin kylässä Galilean maaseudulla, Rooman valtakunnan syrjäisessä provinssissa. Jeesuksen äidinkieli oli heprean läheinen sukukieli aramea. Jeesus osasi myös hepreaa, pyhien kirjoitusten kieltä ja ehkä hiukan ajan yleiskieltä kreikkaa. Ammatti rakentajana lienee kulkenut suvussa, kuten ammatit usein.
Perhe oli juutalainen ja noudatti juutalaista lakia. Ruokaan ja puhtauteen liittyvät säädökset ovat vaikuttaneet arkeen. Emme tosin tiedä, kuinka tarkkoja säädösten noudattamisen suhteen oltiin. Sapatin vietto viikoittain ja temppelikultti ovat varmastikin olleet osa lapsuutta. Jeesuskin lienee käynyt Jerusalemin temppelissä lapsena joittenkin juutalaisten pyhien aikana uhraamassa ja juhlimassa. Synagogassa kokoontuminen sapattina pyhiä kirjoituksia kuulemaan oli Jeesuksen lapsuuden aikoihin nouseva perinne.
Isä?
Markuksen evankeliumi ei tunne Joosefia lainkaan. Markus näyttää tunteneen vain aikuisen Jeesuksen viimeiset vuodet – tai vain se oli hänen mielestään tärkeää. Usein hurskas mielikuvitus pyrkii täydentämään tietoja siellä, missä tieto loppuu. Edustavatko Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien alkulukujen sisältö tällaista hurskasta mielikuvitusta? Evankeliumien sisältö on monin tavoin erilainen, mutta varsinaisesti ristiriidassa ne ovat vain sukuluettelojen osalta (Matt.1:1–17 vrt. Luuk.3:23–38). Yhteistä syntymäkertomuksille on Daavidin sukuun kuuluva Joosef-sulhanen, käsitys Jeesuksen jumalallisesta sikiämisestä ja Marian neitsyydestä sekä syntymän sijoittaminen Betlehemiin. Toisaalta sukutietoisessa maailmassa olisi voinut ollut vaikeaa sepittää täysin kuvitteellista, Daavidin sukuun kuuluvaa isä-hahmoa, joten kenties Joosef on vaikuttanut perheessä. Joka tapauksessa Joosefin merkitys on ollut vähäinen, koska häntä ei muualla mainita.
Syntyikö Jeesus todella neitseestä?
Marian neitsyys lienee yksi tavallista järkeä loukkaavimmista Jeesukseen liittyvistä väitteistä. Väite on ristiriidassa sen kanssa, mitä ihmisten lisääntymisestä tiedetään. Mitä ajatus kertoo varhaisesta Jeesus-uskosta ja miten se pitäisi ymmärtää? Ajatus on kristologinen kannanotto: Jeesus ei ole tavallinen tallaaja vaan jotain suurempaa.
Ajatus, että neitsyys olisi tehnyt Mariasta puhtaan ja neitseellinen syntymä olisi seksittömyyden takia synnitön on myöhäinen eikä sovi Jeesuksen ajan ajatteluun. Antiikin kirjallisuudesta tunnetaan muitakin suurmiehiä, jotten kerrotaan syntyneen neitseestä. Jumalallisen sikiämisen ideassa olennaista ei ole se, miten hedelmöittyminen fysiologisesti tapahtui, vaan se, että Jeesuksen elämä sen alusta lähtien oli Jumalan erityinen teko. Neitseellinen syntymä korostaa Jeesuksen erityisyyttä.
Uskontunnustukseen lause ”syntyi neitsyt Mariasta” otettiin aikanaan puolustamaan Jeesuksen täyttä ihmisyyttä. Haluttiin korostaa, että Jeesus syntyi ja oli todellinen ihminen eikä vain ihmishahmoinen Jumala.
Neitseellinen syntymä jää uskon kysymykseksi. Jos uskon Jumalaan ei neitseellinen syntymä ole sen kummallisempi asia kuin kuolleista herättäminenkään! Pelastuksen kannalta kysymys on kai yhdentekevä: Jumala olisi voinut inkarnoitua yhtä hyvin huorasta kuin Madonnastakin.
