Jeesus esitetään usein kuninkaana tai uskonnollisena opettajana, mutta tässä kuvassa hän esiintyy guruna tai pyhänä miehenä suoraan Intian hinduperinteestä. Se on kuva, joka ylittää uskonnolliset rajat.
Hindulaisuudessa Jeesusta pidetään aidosti jumalallisena mutta ei ainutlaatuisen jumalallisena. Hänet nähdään yhtenä monista jumaluuden inkarnaatioista ja ehkä jopa niistä suurimpana. Hänelle ei anneta sitä ainutlaatuista asemaa, jonka kristityt hänelle antavat ainoana Jumalan Poikana. Hinduopettaja Swami Sivananda sanoi Jeesuksesta: ”Kaksituhatta vuotta sitten jumaluus tuli lihaksi tälle planeetalle osoittaakseen koko ihmiskunnalle loistokkaan tien iankaikkiseen elämään. Sen hän teki todella elämällä jumalallisen elämän tämän maan päällä.”
Tämän kuvan Jeesuksessa hindulainen ja kristillinen perinne kohtaavat mielenkiintoisella tavalla. Jeesus istuu ja elehtii gurun tavoin, mutta hänen käsissään olevia ristiinnaulitsemisen jälkiä on erityisesti korostettu. Hän vaikuttaa myös levitoivan, mikä voi viitata Jeesuksen astumiseen takaisin taivaaseen ylösnousemuksensa jälkeen. Jeesus istuu keskellä myrskyisää ja tuulista taustaa. Se viittaa helluntaipäivänä kuultuun tuuleen, joka ilmoitti Pyhän Hengen tulosta ja siitä, että Jeesuksen hyvä sanoma oli tullut kaikkien kansojen ulottuville.
Tämä kuva Jeesuksesta pyrkii ylittämään uskontojen väliset rajat. Pysymällä uskollisena neljän evankeliumin esittämälle Jeesukselle mutta osoittamalla hänen olevan kotonaan hindupyhimysten keskuudessa se tuntuu sanovan, että Jeesus on uskontojen yläpuolella ja vetoaa kaikenuskoisiin ihmisiin – ja uskonnottomiin.
