Lapsena olin hiihtolomat Joutsenossa mummin luona. Piirakan päälle pantiin siellä hopeapaperin peittämästä paketista voita. Mummilla oli pienillä rullilla tehty permanentti, mutta muuten se oli aikaansa seuraava ihminen. Se tiesi, että lasten kanssa pitää rukoilla.

Mummin luona rukous luettiin iltaisin yhteen ääneen. Yritin joskus samaa kotona, mutta isä sanoi, että se on mummin ja minun välinen juttu.

Sopotin iltaisin salassa, kunnes 14-vuotiaana jätin väliin. Kun vanhemmat erosivat, imin huonoina hetkinä neljää sanaa kuin tuttia: Tule, Jeesus, lapses luo. Joskus toistelin sitä hajalle levinneen äitinikin puolesta.