Usko on ihmisen kiintymystä ja luottamusta siihen, mikä viime kädessä antaa elämälle suunnan. Siihen ei vaikuta se, uskooko, että on olemassa olio, jota sanotaan Jumalaksi. Siihen ei vaikuta se, kuuluuko kirkkoon tai milloin on viimeksi edes turistina vieraillut kirkkorakennuksessa. Siihen ei vaikuta se, onko katsomukseltaan ateisti, uskovainen, vai jotain siltä väliltä.

Niin kuin seksuaalisuus, usko on niin syvällä ihmisessä, ettei hän tietoisilla päätöksillään tai vapaalla tahdollaan voi pitää sitä yllä tai luopua siitä. Sitä on sinapinsiemenen verran ja
enimmäkseen sitäkin vähemmän, mutta heikkonakin se on meissä,
sillä me olemme ihmisiä ihan jokainen.