Minun uskoni on täysin minun omani, ainutkertainen tässä maailmassa; kukaan ei usko juuri niin kuin minä uskon, eikä kukaan voi pakottaa minua uskomaan toisin. Sellaisena se on kristillistä uskoa siinä missä kenen tahansa kristityn usko on kristillistä. Minulla on vapaus ja oikeus uskoa omalla tavallani.

Miksi olen niin varma, ettei kukaan muu usko täsmälleen samalla tavalla? Siksi, että minä olen ainoalaatuinen olento. Kukaan muu ihminen maailmassa ei ikinä ole ollut eikä tule olemaan niin kuin minä. Minua ei voi kloonata, sillä minun tähänastista kokemustani kukaan muu ei voi enää jakaa. Historiaa ei voi toistaa.

Kun minä kutsun Jumalaani Äidiksi tai Voimaksi, sinä saatat vallankin saada juonesta kiinni ja me voimme olla samanmielisiä, koska me molemmat ymmärrämme, millaista läheisyyttä ja huolenpitoa äitiydellä yleensä tarkoitetaan. Silti minun kuusikymppinen äitini on aivan erilainen kuin sinun, hieman neljänkympin päälle ehtinyt rokkimimmimutsisi. Sinä sanoitat uskosi omalla ainutkertaisella tavallasi, minä omallani.