Kymmenen tuntia myöhemmin kyseisen kirkon & seurakunnan suntio ja nuorisotyönohjaaja ovat miehissä matkalla kohti Korjaamoa, Töölön kirkon naapuria. Vanhoihin ratikkahalleihin bygatussa kulttuuriareenassa esiintyy eräs heavy metalin underground-osaston arvostetuimmista nimistä, jenkkiläinen Pentagram.

Hetkinen, sanoo rock-orientoitunut UTR- lukija. Olen nähnyt tämän bändin levyjä, ovat joo aika kulttikamaa. Niistä on tehty uusintapainoksia, niitä saa jopa Anttilasta. Paitsi, että yhtyeen nimi on ankaran vihjaileva niin levykansissaan on niin ikään viisikantoja ja pukinpäitä, sarvipäisiä kuvia sielunvihollisesta myöskin. Miten on mahdollista että kirkon työntekijät ovat suuntaamassa moisen yhtyeen konserttiin?

Pentagram -niminen yhtye täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Sen ainoa mukana oleva perustajäsen Bobby Liebling on elänyt rock’n rollin ihmetarinan. Mies on käyttänyt vuosikymmenet huumeita sekä oletettavasti harrastanut aktiivista okkultismia. Muutoksen vääntö on kuitenkin käynyt Pentagramissa. Yhtyeessä vaikuttaa tänä päivänä pelkästään tunnustavia kristittyjä.

Pikku historianpläjäys: Solisti Bobby Liebling liidasi yhtyettään koko 70-luvun ja 80-luvun alun. He eivät saaneet levytyssopimusta kuin vasta kasarin puolessavälissä. Varhaisista demoistaan on tullut arvokasta keräilymateriaalia. Vuonna 1985 ilmestyi vihdoin omanniminen debyyttialbumi. Suuri osa levyn materiaalista on nimetty uuden kitaristin Victor Griffinin nimeen. Hän (ja Bobby) pukeutuivat usein ankariin niitti-ja nahkavaatteisiin. He liittivät usein asusteisiinsa väärinpäin olevia ristejä.

Pentagram on ollut aina syklinen yhtye. Lähinnä Lieblingin toimesta. Griffin on aina kuitenkin ollut luottokitaristinsa, kenen apuun on voinut luottaa. Kasari-ysärin vaihteessa levyjä tuli vaihtelevasti, yhtyeen kokoonpano oli vaihteleva. Jotain tapahtui Griffinille vuosituhannen vaihteessa. Hän perusti yhtyeen nimeltä Place Of Skulls. Pääkallonpaikka. Golgata, anyone? Hengellinen herääminen oli tapahtunut kitarajehullamme.

Vuoden 2011 keikkauutisista yllättävimpiä oli Pentagramin kiinnitys Korjaamolle. Lähempänä keikkaa alkoi paljastua myös pääjehu Lieblingin elämänmuutos. Sue-lehden haastattelussa mies kommentoi että ”jossain on pakko olla Jumala, joka antoi minulle tämän toisen mahdollisuuden”. Keväällä ilmestyi myös Pentagramin kahdeksas levy Last Rites. Sen lyriikkaosasto on kypsää, fiksua ja elämänviisasta. Ei suoraa ”jeesustelua” mutta taustalta löytää arvomaailmansa uudistaneen muusikon. Levyn symboliikkakin oli kolmiyhteisjohtavaa. Nykyisen Pentagramin basisti Greg ja rumpali Tim tunnustautuvat myös uskovaisiksi.

Niin, se Korjaamon konsertti. Komeaa vanhakantaista, hyvin melodista, riffirikasta heavy rockia. Bobby klaarasi vokaalit erinomaisesti ja Vic Griffinin kitarointi on uskomatonta. Hän tekee hommansa kokonaisuus-kuviolla, tumma soundinsa ja löytävä melodiantajunsa on järkähtämätön. Eikä se, että solisti on löytänyt Jumalan elämäänsä, tasapaksuta ihmistä - Bobbyn naamanvääntelehdintä on hulvatonta.

Settilista eli oikeaoppisesti Pentagramin jäsenten elämänkatsomuksien suhteen. Vanhoihin rienausbiiseihin ei lähdetty. Historian repertuaarista kappale All Your Sins toimi loistavasti.

Pentagram 2011 - metallimaailman suurin kaapistatulo sitten Rob Halfordin.