Perusluottamuksesta jumalasuhteeseen

Vanhemman ja lapsen välinen suhde vaikuttaa omalta osaltaan myös jumalakuvan muodostumiseen. Jumalan huolenpito tulee todelliseksi lapselle vanhempien rakastavan katseen ja silittävien käsien kautta. Kristillinen kasvatus toteutuu vanhempien ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Vanhemmat välittävät lapselleen Jumalan rakkauden ja siunauksen.

Kaste antaa vanhemmille luontevan tilaisuuden siirtää kristillisen uskon elämää rakentavaa voimaa uudelle sukupolvelle. Kaste sisältää lupauksen Jumalan huolenpidosta. Lapsen kasvaessa ja itsenäistyessä vanhempi voi luovuttaa hänet Suuremman suojaan

Raamatusta ja lasten virsistä tai hengellisistä lauluista löytyy runsaasti varhaisen vuorovaikutuksen avainsanoja:

katse

• 152 Ystävä sä lapsien (katso minuun pienehen)

• 98 Mä silmät luon ylös taivaaseen (ja yhteen käteni liitän. Sua, Herra, ystävä lapsien, nyt hartain mielin mä kiitän)

• 72 Kastevirsi (jo ennen syntymääni näit minut, Jumala)

kosketus, syli

• 115 Kiitoslaulu (Kiitos, Jeesus, mua rakastat. Syliisi mua odotat. Kosket hiuksiani hellästi. Annat paljon mulle anteeksi.)

• 45 Kosketa minua, Henki, (kosketa, kirkkaus!)

• 168 Jeesus, meitä kosketa nyt
• 84 Lapset saavat tulla (Sinä meitä siunaat. Sinä kuuntelet. Syliin tahdot ottaa kaikenkokoiset.)
• 82 Kun äidit lapsiansa (Hän heidät syliin otti jokaista siunaten)

Luottamus Jumalaan on lapselle toivon perusta. Anteeksi antamisen ja saamisen näkökulma on lapsen kehityksen kannalta erityisen merkityksellinen. Parhaimmillaan se kantaa läpi koko elämän.