Juhlaa ennen

Juhlaa ennen Juhlapäivänä Juhlan jälkeen

Ajankohta

Kastejuhlan voi järjestää heti kun jaksaa, suosituksen mukaan viimeistään kaksi kuukautta Pienen syntymän jälkeen.
Kasteen voi järjestää minä viikonpäivänä tai kellonaikana tahansa, kunhan perheelle, vieraille, papille ja juhlatilaan sopii.

Otathan yhteyttä kotiseurakuntasi kirkkoherranvirastoon, jossa ensimmäisiin kysymyksiisi vastaa seurakunnasta riippuen joko seurakuntasihteeri tai päivystävä pappi. Yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet löytyvät seurakuntien omilta sivuilta.

Pappi

Mukavinta on, jos kasteen voi toimittaa ennestään tuttu pappi. Jos tällaista perhepappia ei ole tai hän ei pääse tulemaan, pappi pyydetään omasta kotiseurakunnasta. Asia järjestyy soitolla kirkkoherranvirastoon. Hyvissä ajoin ennen kastejuhlaa pappi tulee tapaamaan uuden seurakuntalaisensa perhettä. Silloin sovitaan juhlan yksityiskohdista.

Jos kasteen toimittaa muun kuin kotiseurakunnan pappi, kannattaa sopia, tuoko pappi tilaisuuteen kastekynttilän ja kaste- ja kummitodistukset vai hakeeko Pienen perhe ne ennen kastejuhlaa oman seurakuntansa virastosta.

Kirkossa vai kotona?

Alun perin oli tapana toimittaa kaste seurakunnan jumalanpalveluksen osana. Se on vieläkin mahdollista, mutta useimmiten kaste järjestetään omana juhlanaan joko kirkossa tai kotona. Vierasmäärää ei tarvitse rajata kodin seinien mukaan, sillä usein koko juhlan kahvituksineen voi järjestää kirkolla. Toisaalta Pieni voidaan kastaa myös kotipihan omenapuun alla. Erilaisista vaihtoehdoista on syytä neuvotella kastepapin kanssa.

Yleensä seurakunnan tilat ovat kastejuhlan järjestäjien vapaasti käytettävissä. Jotkin tilat ovat kuitenkin niin suosittuja, että niiden käytölle on asetettu aikaraja. Tila kannattaa varata aina hyvissä ajoin kotiseurakunnan kirkkoherranvirastosta. Sieltä saa myös tarkemmat ohjeet.

Juhlan vieraat

Kastejuhlan itseoikeutetut vieraat ovat isovanhemmat ja kummit. Kummiksi voi ryhtyä, vaikka ei pääsisikään kastejuhlaan. Kaksi todistajaa kastetilaisuudessa on kuitenkin tarpeen. Muita vieraita voi kutsua sen mukaan, millaiset juhlat haluaa järjestää.

Kastejuhlan ohjelma

Kastevirret

Kaste on pieni jumalanpalvelus. Siksi siihen kuuluu yleensä vähintään kaksi virttä. Jos virret ovat jääneet juhlajoukolle vieraiksi, kannattaa valita takuuvarmoja. Sellaisia ovat Jumalan kämmenellä (virsi 499), Ystävä sä lapsien (virsi 492) ja Mä silmät luon ylös taivaaseen (virsi 490). Jos vierasjoukko on laulavaa väkeä, voi valita myös haastavampia. Sellaisia ovat Tuomme luokse Jeesuksen (virsi 218) tai Täynnä kiitosta ja hämmästystä (virsi 217). Mikään ei estä laulamasta kastejuhlassa mitä tahansa suvun perinteistä tai itselle tärkeäksi tullutta virttä.

Jos kotihyllyssä ei ole virsikirjaa, virsiä voi selailla nettiosoitteessa evl.fi/virsikirja. (linkki) Kastejuhlaa varten saa virsikirjoja lainaksi kirkolta.

Virsien rinnalla kastejuhlassa voi olla myös muuta musiikkia. Tilaisuutta ei kannata Pienen ja hänen pienten vieraittensa vuoksi kuitenkaan liikaa pitkittää.

Raamatunkohdat

Kastejuhlassa luetaan Lasten evankeliumi, Mark. 10:13–16, ja kastekäsky Matt. 28:18–20. Niiden lisäksi voidaan lukea vaikkapa psalmista 139 jakeet 13–17. Kummit, isovanhemmat tai Pienen sisarukset voivat toimia tekstien lukijoina.

Jotakin ihan omaa

Kastejuhlassa voi olla myös jotakin ihan omaa ohjelmaa. Kummi voi lukea kummilapselleen kirjoittamansa kirjeen, vanhemmat koota Pienen ensimmäisistä päivistä kertovan kuvasarjan tai isovanhemmat kertoa muistojaan omasta tai omien lastensa lapsuudesta. Näistä on hyvä sopia etukäteen.

Kastemekko

Pienen juhlapukuna on kastemekko. Sen voi ostaa, tehdä itse tai lainata kirkolta. Joissakin suvuissa kastemekko kulkee perintönä, ja joskus koko serkusjoukko on kastettu samassa juhlapuvussa.

Kastemekko on oikeastaan pienikokoinen alba. Sen valkoinen väri kertoo pyhyydestä ja puhtaudesta. Valkeaan vaatteeseen pukeudutaan myöhemmin myös konfirmaatiossa.

Kastepöytä

Kastepöytä on pieni alttari. Niinpä sille on tapana levittää valkea liina. Rukouksen merkkinä pöydällä on palava kynttilä, ja uskon perustuksen vertauskuvana Raamattu. Kastemaljaksi valitaan perheen juhlavin kulho. Pienen pään kuivaamista varten varataan pehmeä liina. Kukat eivät ole pelkkä koriste, vaan muistutus elämän hauraudesta ja katoavaisuudesta. Kastekynttilän tuo pappi mukanaan, ellei toisin ole sovittu.

Muut juhlavalmistelut

Kastejuhlan keskipisteenä on suvun ja seurakunnan uusi jäsen. Hyvät kahvit tai yksinkertainen ruoka luovat yhdessäoloon tunnelmaa. Kun tarjottavat tehdään etukäteen tai tilataan valmiina, kaikki voivat rauhoittua juhlaan.

Isän, äidin vai kummin sylissä?

Etukäteen kannattaa sopia, kuka pitää Pientä kasteen ajan. Sylikummin tehtävä on kaunis luottamuksenosoitus Pienen aikuiselle ystävälle. Isommalle sisarukselle taas voi antaa kunnian kuivata Pienen pää kasteen jälkeen.

Paperiasioita

Postiluukusta pian Pienen syntymän jälkeen kolahtaneeseen Väestörekisterikeskuksen esitäyttämään lomakkeeseen merkitään lapsen nimi. Vanhemmat täyttävät siihen myös kummien tiedot. Pappi toimittaa täytetyn lomakkeen eteenpäin. (Kasteen toimittaminen kahden kuukauden kuluessa syntymästä on toivottavaa, sillä ellei Pientä ole kastettu siihen mennessä, hänet on rekisteröitävä väestörekisteriin.)

Tarkista tämä vielä

Kastepäivänä pappi kirjoittaa Pienelle kastetodistuksen ja kummeille kummitodistukset. Perheraamatun alkulehdillä on usein tilaa perheen tärkeiden tapahtumien kirjaamiselle. Sen voi tehdä itse tai antaa papin tehtäväksi.

Juhlapäivänä

Juhlaa ennen Juhlapäivänä Juhlan jälkeen

Kastepöytä

Kastepöydälle levitetään valkea liina. Pöydälle laitetaan kynttilä, Raamattu ja mahdolliset kukat. Kastemaljaan lasketaan kädenlämpöistä vettä juuri ennen juhlaa. Maljan viereen varataan pieni, valkea liina Pienen pään pyyhkimistä varten.

Juhlan kulku

Kastejuhla alkaa harvoin tarkalla kellonlyömällä. Pappikin ehtii odottaa, että Pieni on tyytyväinen ja kastemekkoonsa puettuna.
Varsinaisen kastetoimituksen kulusta on sovittu jo etukäteen papin kanssa. Useimmiten juhla etenee näin:

• Alkuvirsi
• Johdantosanat
• Kysymykset ja kehotus
  Pappi kysyy vanhemmilta lapsen nimen, jos se ei ole jo käytössä. Samoin hän kysyy vanhemmilta ja kummeilta, tahtovatko nämä huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta, tai vaihtoehtoisesti kehottaa heitä siihen.
• Ristinmerkki
  Pappi piirtää ristinmerkin lapsen otsaan ja rintaan.
• Rukous
• Lasten evankeliumi Mark. 10:13–16
  Kummi, isovanhempi tai muu perheenjäsen voi lukea raamatunkohdan.
• Puhe
• Kastekäsky Matt. 28:18–20
  Kummi, isovanhempi tai muu perheenjäsen voi lukea raamatunkohdan.
• Uskontunnustus
• Kaste ja siunaus
  Pappi kastaa Pienen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen valamalla kolmesti vettä hänen päälakeensa. Isompi sisarus voi kuivata Pienen pään. Vanhemmat ja kummit siunaavat lasta yhdessä papin kanssa panemalla kätensä hänen päänsä päälle. Pappi ojentaa kastekynttilän, Kristuksen valon merkin, isälle tai äidille.
• Yhteinen esirukous ja Isä meidän
• Herran siunaus
• Loppuvirsi

Katso video kastetoimituksesta

Entä kun Pieneltä pääsee parku?

Kaste on Pienen ensimmäinen oma juhla. Hän asettuu sen sankariksi juuri sellaisena kuin on, tyytyväisenä, nälissään tai kenties vatsakipuisena. Jos itkuun on tiedossa helppo lääke, vaikkapa maitotilkka, kastetoimitus voidaan hyvin keskeyttää syöttämisen ajaksi.

Juhlan jälkeen

Juhlaa ennen Juhlapäivänä Juhlan jälkeen

Kasteessa Pienestä tulee kotiseurakuntansa jäsen. Se kerrotaan kotikirkon jumalanpalveluksessa kasteen jälkeen. Kasteen ilmoittamista voi lähteä kirkkoon todistamaan koko perheen voimin. Ajankohta kannattaa tarkistaa papilta.

Kastekynttilää ei tarvitse kätkeä lipaston laatikkoon tai kaapin perälle. Ensimmäistä ja kristillisen käsityksen mukaan elämän suurinta juhlaa, kastetta, on tarkoitus muistaa sen vuosipäivänä tai lapsen nimipäivänä sytyttämällä kastekynttilä vaikkapa ruokapöytään.