Jeesuksen keskeiset opetuslapset ovat saaneet ytimekkäät lempinimet sen perusteella, mistä heidät erityisesti muistetaan: Pietari on kieltäjä, Tuomas epäilijä ja Juudas kavaltaja. Monia askarruttava kysymys on, mitä Juudaksen kavallus oikeastaan piti sisällään. Millä tavalla hän kavalsi Jeesuksen? Ilmoittiko hän juutalaisille johtajille Jeesuksen ja opetuslasten salaisen kokoontumispaikan vai auttoiko hän ehkä heitä tunnistamaan Jeesuksen opetuslapsijoukon keskeltä? Kysymyksen tekee vieläkin askarruttavammaksi se, että kreikan kielen sana, joka meidän Raamattuumme on käännetty kavaltamiseksi, tarkoittaa mitä tahansa jonkin asian luovuttamista tai eteenpäin välittämistä ilman varsinaista negatiivista latausta. Tämän tähden on esitetty, että Juudaksen tekoa ei pitäisi lainkaan nimittää kavaltamiseksi tai pettämiseksi, vaan hän Jeesuksen oman pyynnön mukaisesti vain luovutti rakastamansa mestarin juutalaisille johtajille.

Evankeliumit kuvaavat Juudaksen joka tapauksessa negatiivisin värein. Hän oli Jeesuksen valitsema yksi kahdestatoista läheisimmästä opetuslapsesta, mutta jostain syystä hänen sydämensä kääntyi Jeesusta vastaan ja hän luovutti mestarinsa juutalaisille johtajille, jotka puolestaan antoivat hänet roomalaisten valtaapitävien tuomittavaksi ja teloitettavaksi. Juudaksen teon motiivista on erilaisia arveluita. Evankelistoista Matteus viittaa Juudaksen rahanhimoon (Matt. 26:14–16), mikä on sopusoinnussa sen kanssa, että sekä Markuksen, Matteuksen että Luukkaan mukaan Juudas sai teostaan palkkioksi rahaa (Mark. 14:11; Matt. 26:15; 27:3–10; Luuk. 22:5; Ap. t. 1:18–19). Lisäksi Johannes kertoo Juudaksen olleen opetuslapsijoukon rahakukkaron hoitaja ja siinä tehtävässään epärehellinen (Joh. 12:6; 13:29)). Luukas ja Johannes antavat Juudaksen teolle demonisen motiivin, kun sanovat Saatanan menneen häneen (Luuk. 22:3; Joh. 13:27). Lisäksi Luukas ymmärtää Juudaksen teon toteuttaneen Vanhan testamentin ennustuksen (Ap. t. 1:20). Moderni raamatuntutkimus on esittänyt mahdolliseksi motiiviksi esimerkiksi loukkaantumisen Jeesuksen opetuksiin tai pettymyksen Jeesukseen, kun tämä ei ollutkaan sellainen messias, jota Juudas odotti. Melkeinpä vastakkaisesti on myös ajateltu että Juudas yritti ehkä teollaan pakottaa Jeesuksen toimimaan ja paljastamaan messiaanisen valtansa.

Juudaksen elämän lopusta on evankeliumeissa kaksi erilaista kertomusta. Matteuksen mukaan Juudas hirtti itsensä (Matt. 27:5–7), Luukas kertoo hänen syöksyneen alas jyrkänteeltä (Ap. t. 1:18). Näitä kahta kertomusta on yritetty harmonisoida esittämällä, että Juudas hirtti itsensä jyrkänteen reunalla, mutta köyden katkettua hän syöksyi alas. Myöhemmässä traditiossa on Juudaksen kuolemasta vielä kolmaskin versio. Toisella vuosisadalla kirjoittanut Papias kertoo Juudaksen paisuneen muodottomaksi ja jääneen sitten vaunujen alle, niin että hänen sisälmyksensä pursuivat ulos.

Juudas on noussut viime vuosien aikana puheenaiheeksi ja hänen maineensa kavaltajana on haluttu puhdistaa. Syynä kiinnostukseen Juudasta kohtaan on ollut alun perin toiselta vuosisadalta peräisin oleva Juudaksen evankeliumiksi nimitetty kirjoitus, joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen National Geographicin rahoittamana käännöksenä vuonna 2006. Tässä kristillistä gnostilaisuutta edustavassa dokumentissa Juudas kuvataan Jeesuksen lempiopetuslapseksi.