Pappia on perinteisesti kutsuttu pastoriksi eli paimeneksi. Sillä ei ole siis mitään tekemistä maidon kanssa, vaikka aikoinaan ala-asteella muistan asiaa ihmetelleenikin. Seurakunnan paimen eli pappi paimentaa seurakuntalaisiaan. Nykyaikana papin työ on aika kaukana perinteisestä ”paimentamista”.

 

Kirkon ylipaimen ei suinkaan ole kirkkoherra, vaan piispa. Hänen sauvansa kuvaa viran tarkoitusta osuvasti. Yläpään ”koukulla” voi napata laumasta erkanevat takaisin ja terävään päähän voi ylipaimen sitten väsyneenä nojailla. Tai sillä voi tökkiä laumaa eteenpäin.

 

Kirkossa on paljon keskusteltu peruskysymyksistä. Siis siitä, että millainen kirkon tulisi olla. Tulisiko sen sitoutua tiukasti Raamatun Sanaan ja perinteisiin moraalikäsityksiin? Vai tulisiko homoseksuaalit, sukupuolivähemmistöt, naispapit ja muut hyväksyä luontevaksi osaksi kristillistä kirkkoa? Iso rooli näissä kysymyksissä on kirkon paimenilla; piispoilla ja papeilla. Mihin suuntaan laumaa johdetaan?

 

Kristinuskossa ajatellaan, että pappeus siis paimenuus ei ole vain harvojen ja valittujen juttu. Lähes kaikki kirkkokunnat puhuvat ”yleisestä pappeudesta” eli siitä, että jokainen kastettu kristitty on kutsuttu osallisuudessa Kristukseen toimimaan hänen pappeuttaan toteuttaen. Toisissa kirkoissa tätä ajatusta pidetään keskeisenä, toisiin taas on syntynyt erityisiä papin ja piispan virkoja. Oli miten oli, luterilaisuus on aina halunnut painottaa yleisen pappeuden merkitystä. Elämällämme kristittyinä on merkitys myös toisten kristittyjen kannalta. Voimme opastaa heitä hengellisissä asioissa, antaa heille syntejä anteeksi, tukea heitä tiukoissa tilanteissa ja rukoilla heidän puolestaan. Jokaisella on oma laumansa, jota ”paimentaa”: perhe, ystäväpiiri, opiskeluporukka, urheilujoukkue, naapuruston väki…

 

Ensimmäisenä jouluna paimenet saavat ensimmäisenä kuulla ilosanoman. Enkelit ilmaantuvat suuren pauhun säestyksellä kertomaan, että messias on syntynyt. Vaikka harva pappi väittää kokeneensa saman, niin me kaikki kristittyinä olemme itse asiassa tämän ilosanoman todistajia. Kasteessa kuulemme tämän sanoman ensimmäistä kertaa, pääsemme omakohtaisesti tästä ilosanomasta osalliseksi. Jokaisessa messussa laulamme yhdessä enkelien kanssa: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maan päällä rauha ihmisille, joita Hän rakastaa!”

 

Elämme joulun sanomaa todeksi.