Joskus  jokin  henkilö  tai  ehkäpä  paremminkin  otus  ei  ole  mukana  varsinaisessa  tarinassa  mutta  hänet  on  pakko  olettaa  siihen  mukaan.  Tämän  kirjoituksen  väite  on  siinä,  että  Luukkaan  jouluevankeliumi  pitää  mukanasa  yhden  tällaisen  “haamun.  Se  ei  ole  tässä  tapauksessa  mikään  ihminen  vaan  “maailman  kuuluisin  aasi.”

Jos  jouluevankeliumin  kertomus  pitää  paikkansa  ja  Joosef  ja  Maria  vaelsivat  Nasaretista  Beetlehemiin  niin  on  todellakin  vaikea  uskoa  viimeisillään  olevan  naisen  pystyneen  kulkemaan  noin  90  kilometrin  matkan  kävellen;  ei  kuulkaas  onnistu!  Aasinkin  kanssa  tuohon  matkaaan  kuluu  hyvinkin  reilut  kaksi  vuorokautta  kun  levätäkin  täytyy.  Jouluevankeliumi  edellyttääkin  näin  em.  väitteestä  derivoitavan  lisän.  Tekstikohtaa  jossa  puhutaan  matkallelähdöstä  ei  pidäkään  lukea  näin:

Kaikki  menivät  kirjoittautumaan  veroluetteloon,  kukin  omaan  kaupunkiinsa.  Niin  myös  Joosef  lähti  Galileasta,  Nasaretin  kaupungista  ja  meni  verollepanoa  varten  Juudeaan,  Daavidin  kaupunkiin  Betlehemiin,  sillä  hän  kuului  Daavidin  sukuun.  Hän  lähti  sinne  yhdessä  kihlattunsa  Marian  kanssa,  joka  odotti  lasta.

Vaan  todellakin  näin

Kaikki  menivät  kirjoittautumaan  veroluetteloon,  kukin  omaan  kaupunkiinsa.  Niin  myös  Joosef  otti  kuormajuhtansa,  aasin,  ja  lähti  Galileasta,  Nasaretin  kaupungista  ja  meni  verollepanoa  varten  Juudeaan,  Daavidin  kaupunkiin  Betlehemiin,  sillä  hän  kuului  Daavidin  sukuun.  Hän  lähti  sinne  yhdessä  kihlattunsa  Marian  kanssa,  joka  odotti  lasta.  Matkan  aikana  Maria  istui  aasin  selässä  matkatarpeiden  kanssa.

Mutta  ennen  kuin  teemme  kunniaa  tuolle  vähän  tunnetulle  aasille,  pitää  meidän  hieman  miettiä,  onko  väite  mahdollinen  ja  todellinen?  Väite  on  mahdollinen  ja  todellinen  koska  aasi  on  vallan  mainio  menopeli.  Aasin  sen  on  täytynyt  olla,  siis  Joosefin  kuormajuhdan  (On  myös  toki  mahdollista  että  kyseinen  aasi  oli  vaikkapa  lainassa  Joosefilla.)  sillä  tuskin  nuorella  yrittäjämiehellä,  jollainen  nuori  rakentaja  Joosef  varmasti  oli,  olisi  ollut  varaa  niin  sanotusti  parempaan.

Siis  aasi,  tuo  todellakin  mainio  menopeli,  on  esimerkiksi  paljon  turvallisempi  pienille  lapsille  kuin  vaikkapa  poni.  Aasin  vaistoihin  kuuluu  näet  seisoa  paikallaan;  jos  vaikkapa  lapsi  menee  aasin  taakse  ja  lyö  aasia  takajalkaan  se  ei  pillastu  kuten  yleensä  jalompana  pidetty  sukulaisensa  hevonen  tekee.  Hevonen on  domestikaatiostaan  huolimatta  edellee  aika  paniikkiherkkä  eläin.  Säikähtäessään  aasi  jähmettyy  paikalleen  ja  katsoo  kuka  tökkii  ja  pelottelee  sitä,  mutta  poni  ja  hevonen  ottavat  jalat  allensa  ja  juoksevat  karkuun.  Tämä  myös  ehkäisee  aasia  loukkaantumasta  jos  se  jää  jalastaan  kiinni  esimerkiksi  rautalankaan  tai  sotkeutuu  rikkinäiseen  aitaan.  Yleensä  Sananlaskujen  antama  kuva  aasista  tyhmänä  otuksena  on  väärä,  aaseilla  on  hyvä  oppimiskyky  ja  itsepäisyyttä  voidaan  pitää  todisteena  omasta  tahdosta.

Jouluevankeliumin  aasi  tuo  siis  uuden  lisän  siihen  kunnianarvoisaan  joukkoon  johon  ovat  kuuluneet  seuraavat  henkilöt:  keisari  Augustus,  kuningas  Daavid,  maaherra  Quirinius,  Joosef,  Maria,  itse  Jeesus,  ylienkeli,  taivaallinen  sotajoukko  ja  paimenet.  Nyt  eläinkunnakin  kauan  unohduksissa  ollut  edustaja  on  vihdoin  nostettu  arvoonsa  ja  tämä  edustaja  on  todellakin  oikein  hyvä  ja  edustava  hahmo  luomakunnasta.  Ja  jos  luemme  evankeliumeita  enemmän  niin  aasilla  ja  Jeesuksella  on  muutenkin  läheinen  suhde;  aasillahan  Jeesus  lopulta  Jerusalemiin  ratsastaa  ensimmäisen  kristillisen  pääsiäisviikon  koittaessa  palmusunnuntaina.

Aasin  mukanaolo  jouluevankeliumin  henkilögalleriassa  luo  muutenkin  mielenkiintoisen  lisän  koko  rakennelmaan.  Viimeistään  näinä  vaikeina  ilmastonmuutoksen  aikana  pitäisi  kristittyjen  miettiä  sitä  mitä  tarkoittaa  Jumalan  tilanhoitajana  oleminen,  ja  miten  vapahdetun  ihmisen  tulisi  kohdella  muita  luomakunnan  olentoja.  Nyt  nousee  siis  aasi  arvoon  arvaamattomaan…

“Aasi katseli kummissan, kun Maria talliin tuotiin. Sai muuli nähdä kun päälle maan Jumalan Poika suotiin”. (espanjalainen joululaulu)