”Huikea määrä ihmisiä sitoutuu vuosittain kastettavan kummiksi. Kummius koetaan yleensä hyvin myönteiseksi asiaksi. Kummi-termi on otettu käyttöön monissa muissakin yhteyksissä esimerkiksi hyväntekeväisyydessä. Kristillisellä kummiudella on perinteet jo 100-luvulta jKr.” toteaa Mikko Mäkelä Kirkkohallituksesta.

KASTE KOSKETTAA JOKAISTA

Espoo Leppävaaran seurakunnassa vietetään vuonna 2012 Kasteen vuotta. Teemavuonna iloitaan kasteesta ja syvennetään ymmärrystä siitä.

”Kaste koskettaa jokaista. Meistä enemmistö on kerran kastettu tai ollut kantamassa lastaan kasteelle. Yhtä moni on jonkun lapsen kummi tai isovanhempi”, toteaa Leppävaaran seurakunnan lapsityönohjaaja Merja Saravuo.

Kristillisessä kasteessa ihmisestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Luterilaisessa kirkossa kastetaan kaikenikäisiä lapsista aikuisiin. Myös aikuisena kastettava, kirkkoon liittyvä uusi jäsen, saa kummit. Kummiuden voi tiivistää: saa rakastaa ja saa rukoilla. Kummi on kastettavan elämässä tärkeä ihminen, turvallinen aikuinen ja ystävä. Kummeja ei voi vaihtaa eikä kummeilta ottaa pois tehtäväänsä kastetoimituksen jälkeen. Kummien lisääminen on mahdollista erityisistä syistä.

KUMMIN KAA

Kirkkohallitus ja Lasten Keskus ovat julkaisseet kirjan Kummin kaa, joka sisältää eri-ikäisen kummilasten ja kummien kirjoituksia kummiudesta. Kummi kaa -kirjaa voi ostaa Lastenkeskuksesta sekä hyvin varustetuista kirjakaupoista. Kummi kaa -kirjan esipuheessa kasvatuksen piispa Kaarlo Kalliala tiivistää:

"Kummius on sykähdyttävä ja iloinen kunniatehtävä. Kutsu kummiksi kertoo ystävyydestä ja luottamuksesta: juuri sinut haluan lapseni ystäväksi. Minä luotan siihen, että juuri sinun vaikutuksesi on hänelle hyväksi, jopa siunaukseksi."

(Kirkon tiedotuskeskus)