Kirkkohallitus teki vuonna 2010 kyselyn seurakuntien vapaaehtoistoiminnasta. Kyselyyn vastanneista seurakuntien työntekijöistä 70 prosenttia kokee vapaaehtoistoiminnan erittäin tärkeänä omassa perustehtävässään. Vapaaehtoistoiminnan voimin toteutetaan seurakunnissa erityisesti diakoniaa ja lähimmäispalvelua, pyhäkouluja, myyjäisiä ja juhlia sekä musiikki- ja isostoimintaa.

Vapaaehtoisuus kuuluu seurakunnan perusolemukseen. Se kasvattaa, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa merkitystä elämään. Vapaaehtoisena on mahdollista vaikuttaa ja osallistua toiminnan suunnitteluun yhdessä työntekijöiden kanssa. Tutkimuksen mukaan seurakuntalaiset osallistuvat eniten yksittäisten tapahtumien ja keräysten järjestämiseen. Vähiten he osallistuvat jumalanpalvelusten suunnitteluun. Eniten vapaaehtoisina toimii aikuisia ja ikääntyneitä. Usein vapaaehtoisiksi kaivataan lisää miehiä.

Lapset oppivat vanhemmiltaan vapaaehtoistoiminnan

Jatkossa kehitetään erityisesti koko perheelle sopivia vapaaehtoistehtäviä. Tavoitteena on vahvistaa kristillisen kasvatuksen merkitystä osana seurakuntien työtä ja vapaaehtoistoimintaa. Lapset saavat vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan vapaaehtoisena toimimisen mallin ja kokemuksia toisten hyväksi toimimisesta.

Suurin erityisryhmä seurakuntien vapaaehtoisina ovat mielenterveys- ja päihdeongelmaiset sekä maahanmuuttajat. Erityisryhmien edustajat toimivat muun muassa apuohjaajina ja kokemusasiantuntijoina.

Vapaaehtoistoiminnan tila-, työaika- ja taloudelliset resurssit koetaan seurakunnissa niukoiksi, mutta kuitenkin riittäviksi. Osassa seurakuntia toimintaan tarvittavia tiloja on jopa reilusti. Suurin este vapaaehtoistoiminnalle on seurakuntien työntekijöiden työajan riittämättömyys toiminnan organisointiin.

Seurakuntien aikuistyö ja diakoniatyö tekevät useimmiten yhteistyötä vapaaehtoistoiminnassa. Monessa seurakunnassa oli havaittu tarpeelliseksi vapaaehtoisten ylläpitämä kohtaamis- ja ajanviettopaikka, esimerkiksi Mummon Kammari -toiminta. Jumalanpalveluksessa hyvä toimintapa on vastuiden jakaminen tiimeille.

Seurakunnat tekevät eniten yhteistyötä kunnan, oppilaitosten ja kristillisten järjestöjen kanssa. Tärkeimmät kunnan yhteistyötahot ovat koulut, lapsi- ja nuorisotyö sekä sosiaalitoimi. Suosituimmat yhteistyön muodot ovat tiedotus, koulutus, yhteiset toimitilat ja tehtävien koordinointi.

Kyselyyn vastasi 282 seurakunnan työntekijää. Vastaajissa oli mukana seurakuntien eri ammattiryhmien edustajia.

Kyselyn vastauksista koottiin Kyvyt käyttöön -tutkimusraportti, joka löytyy kirkon vapaaehtoistoiminnan sivuilta:

http://sakasti.evl.fi/vapaaehtoistoiminta

Katso vapaaehtoistoimintaa Helsingissä: www.suurellasydamella.fi