Talouden syöksy, päivittäiset lomautusuutiset, laman uhka.

Tuhannet ihmiset jäävät työttömiksi, ja samaan aikaan Yhteisvastuukeräys alkaa koota rahaa maahanmuuttajien työllistämiseen.

Miksi ulkomailta tulleiden pitäisi saada töitä, jos muidenkaan tilanne ei ole kovin häävi?

Ensinnäkin siksi, että maahanmuuttajien työttömyysluvut ovat tällä hetkellä vielä kolminkertaiset muuhun väestöön verrattuna. Ja työpaikka on aina keskeinen asia silloin, kun halutaan ehkäistä syrjäytymistä.

– Kun ihminen muuttaa uuteen maahan, ensimmäinen kysymys on, mistä tulee toimeentulo. Pitkäaikaistyöttömälle yhteiskunnan jäsenyyden lähtökohdat eivät ole hyvät, toteaa Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander.

Ensi sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuetaan seurakuntien ja kristillisten järjestöjen työllistämishankkeita ja autetaan näin maahanmuuttajia pääsemään avoimille työmarkkinoille.

Seurakunta tai järjestö voi työllistää maahanmuuttajia itse tai tukea heidän työllistymistään toisiin organisaatioihin.

Valtaosa koko keräyksen tuotosta ohjataan kuitenkin tänäkin vuonna ulkomaille. Erityiskohteena on Bangladesh, missä tuetaan köyhän väestön työllistymistä.

Nuoret maahanmuuttajat kesätöihin!

Pitkällä aikavälillä maahanmuuttajien työvoima on ikääntyvälle Suomelle välttämättömyys. Nyt maahanmuuttajien työllistymisen esteiksi nimetään kuitenkin usein huono kielitaito, kulttuuriset erot ja ammatillisen koulutuksen puute.

Erityisen kitsaasti töitä tarjotaan pakolaistaustaisille maahanmuuttajille. Huomattava työllistymisen este ovatkin myös asenteet.

– Tilannetta parannetaan tehokkaasti silloin, kun otetaan nuoria maahanmuuttajia vaikkapa kesätöihin. Usein käy kuitenkin niin, että afronuori on luokan ainoa, joka ei saa edes työharjoittelupaikkaa, Forsander sanoo.

Kuluvana talvena Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ilmaissut huolensa siitä, että maahanmuuttajat eivät työllisty, koska työvoimatoimistot eivät pysty auttamaan heitä riittävästi. Pajunen vaatiikin valtiolta lisää rahaa kaupungin työvoimatoimistoille.

Työ siis ehkäisee ihmisten syrjäytymistä, kehittää kielitaitoa ja auttaa luomaan sosiaalisia suhteita.

Kaiken lisäksi maahanmuuttajien työllistäminen säästäisi selvää rahaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen viime syksynä tekemä selvitys osoittaa, että jos maahanmuuttajat saisivat töitä yhtä hyvin kuin valtaväestö, suomalainen yhteiskunta säästäisi vuosittain 58 miljoonaa euroa.

Meri Toivanen

 Katso lisätietoja:

• www.yhteisvastuu.fi