Kesäisinä viikonloppuina kirkot täyttyvät konfirmoitavista nuorista ja heidän läheisistään. Rippikoululla on vahva asema suomalaisessa nuorisokulttuurissa. Valtaosa suomalaisista nuorista käy rippikoulun. Vuonna 2010 rippikoulu tavoitti 15 vuotta täyttävistä 84 prosenttia. Kun mukaan lasketaan myöhemmällä iällä rippikoulunsa käyvät, tavoittaa rippikoulu 87 prosenttia suomalaisista. Yhteensä rippikoululaisia oli viime vuonna 55 945, heistä 15 vuotta täyttäviä 53 651.

Suosituimpia ovat edelleen ne rippikoulut, joihin kuuluu leirijakso. 80 prosenttia rippikoululaisista osallistui oman seurakunnan järjestämälle leirille. Arviolta 90 % kaikista rippikoulun kävijöistä osallistui rippikoulun yhteydessä leirille. Rippikoulujen isoskoulutukseen osallistuu vuosittain yli 23 000 nuorta. Vapaaehtoiset vertaisohjaajat ovat rippikoulussa tärkeässä roolissa.

”Rippikoulu on säilyttänyt hyvin paikkansa osana suomalaista nuorisokulttuuria. Maailmanlaajuisesti suomalainen rippikoulu ja sen menestys on erityinen ilmiö. On hienoa havaita, että nuoret haluavat jakaa itse riparilla kokemaansa hyvää eteenpäin; nuorina vertaisohjaajina, eli isosina, toimii melkein 18.000 nuorta. Isoset ovatkin yksi rippikoulun menestyksen kivijalka. Rippikoulussa nuorten kysymykset otetaan tosissaan. Riparilla saa epäillä, etsiä ja ennen kaikkea löytää vastauksia elämän tärkeisiin kysymyksiin. Kun tällä linjalla jatketaan, niin rippikoulun tulevaisuus on valoisa” toteaa rippikouluasioista vastaava työalasihteeri Mikko Mäkelä Kirkkohallituksesta.

Riparilla zumbataan

Viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana erilaiset harrasteriparit ovat kasvattaneet suosiotaan ja tänäkin kesänä niitä järjestetään monissa seurakunnissa. Harrastupainotteiset teemariparit ovat yksi vaihtoehto tavalliselle rippikoululle. Ohjelma sisältää rippikouluopetuksen lisäksi monipuolista liikuntaa tai muuta harrastustoimintaa päivittäin.

Liikuntakeskus Pajulahti järjestää yhteistyössä Nastolan seurakunnan kanssa tanssin harrastajille suunnatun rippileirin, jossa rippikoulutyön lomassa muun muassa zumbataan ja jumpataan. Oulun seurakunnat järjestävät perinteisten rippileirien lisäksi muun muassa Kansainvälisen rippikoulun Virossa ja ekorippikoulun, jossa eletään ekologisesti ja pohditaan erityisesti ihmisen ja ympäristön suojelua.

Usein teemarippikoulut keräävät nuoria yhteen ympäri Suomea. Teemaripareita järjestetään myös yhdessä esimerkiksi urheilijärjestöjen kanssa.

Rippikoulusuunnitelma määrittelee opetuksen sisällön

Rippikoulut ovat ensisijaisesti luterilaisten seurakuntien järjestämää toimintaa. Seurakuntien kanssa yhteistyössä rippikouluja voivat järjestää myös kristilliset järjestöt. Kaikki rippikouluopetus perustuu Piispainkokouksen hyväksymään rippikoulusuunnitelmaan 2001, jossa opetus on jaettu Elämä, usko ja rukous –koreihin.

RKS 2001:ssa nuori otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti. Rukous elää ja sitä hengitetään, uskon salaisuuksia avataan ja etsitään yhdessä ja elämä osioon kuuluu kaikki maan ja taivaan väliltä. Nuoren sosiaalinen vahvistaminen ja se että hän on Jumalan silmissä aina arvokas ja kaunis on tärkeää. Osana hyvää elämänhallintaa erityisesti nuorten savuttomuuteen on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Tätä työtä paremman huomisen puolesta jatketaan määrätietoisesti.

Rippikoulu on osa kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta. Konfirmaatio on rippikoulun päätösjuhla. Rippikoulun voit käydä, vaikka sinua ei olisi kastettu. Jos sinut on kastettu, mutta et enää kuulu kirkkoon, on sinun liityttävä kirkkoon ennen konfirmaatiota. Rippikouluikäinen voi huoltajien luvalla liittyä kirkkoon, vaikka nämä eivät itse kirkkoon kuuluisikaan.

( Kirkon tiedotuskeskus)