Jumala ja ateismi
Ateismi ja Jumala ovat aiheena aikakauslehti Vartijan 120-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 18.10. kello 10–17.
Ateismista on tullut Richard Dawkinsin teosten myötä yhä näkyvämpi osa luonnontieteellisestä maailmankuvasta käytävää keskustelua. Ateismista on samalla tullut myös enemmän kuin uskonnonvastainen maailmankatsomus. Siitä on tullut jumalatonta humanismia, joka luo aktiivisesti vaihtoehtoja maailmassa, jossa uskonnoilla on edelleen vahva rooli. Kuinka käy perinteisen kristinuskon ja teologian uuden ateismin haastaessa keskusteluun?
Jumalan ja ateismin kohtaaminen moniarvoisessa maailmankylässä, suurten globaalien muutosten edessä, ei saa jäädä iskulauseiden ja inttämisen tasolle. Tästä syystä Vartija juhlii 120-vuotista taivaltaan järjestämällä juhlaseminaarin Jumala-uskon ja ateismin kosketuskohdista ja kipupisteistä.
Aihe Jumala ja ateismi sulkee sisäänsä ennen muuta keskustelun siitä, mitä Jumalalla ja Jumalan olemattomuudella tarkoitetaan, sekä mitä ne merkitsevät inhimilliselle elämälle ja kulttuurille. Seminaarissa hahmotetaan myös Jumala-uskoon ja jumalattomuuteen perustuvia eettisiä ajattelutapoja.
Puhujina ja panelisteina aiheineen ovat toimittaja, kirjailija Erik Wahlström, Jumalattoman hyvä elämä, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, Nurkissa lämmittävä Jumala, uskontotieteilijä, akatemiatutkija Ilkka Pyysiäinen, Missä hän on nyt? sekä raamatuntutkija, Kirkon Ulkomaanavun kampanjapäällikkö Petri Merenlahti, Miksi Jumala on olemassa?. Puhetta johtaa äskettäin Nils Klim -palkinnon saanut akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi.
Seminaarin esitelmät julkaistaan myös Vartijan numerossa 5/6 2008.
Aikakauslehti Vartija on aatteellisiin ja taloudellisiin organisaatioihin sitoutumaton mielipidelehti, joka on erikoistunut uskontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin vuodesta 1888 lähtien. Vartijan maine ja profiili jonkinlaisena toisinajattelun tai etsimisen forumina on tuonut lehteen tekstejä, jotka ovat haastaneet perinteistä teologiaa ja kirkkopolitiikkaa mielipiteillään. Sisällöllisesti pienlevikkinen erikoislehti on painottunut teologiaan, mutta sen sivuilla on käsitelty näkyvästi myös kirkkoa, kulttuuria ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.










