Pojan hyvä tahto ilmenee hänen opetuksessaan: Hän piirtää uudenlaisen kuvan Jumalasta taivaallisena isänä, joka katsoo armahtavasti lastensa heikkouksia. Pojan kuolema kertoo, kuinka hän on valmis tekemään kaikkensa ihmisten hyväksi. Pojan ylösnousemus näyttää, että kuoleman voittajana hän tahtoo viedä kaikki ihmiset iankaikkiseen elämään.

Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Jumalan Poika tuli ihmiseksi ja eli ihmisen elämän. Hänessä yhdistyy kaksi erilaista olemisen tapaa, Jumalan tuonpuoleisuus ja ihmisen tämänpuoleisuus. Näin Jeesus liittää luodun ja ajallisen ihmisen luomattoman ja ikuisen Jumalan yhteyteen. Hän on eräänlainen liimapinta ihmisen ja kolmiyhteisen Jumalan välissä.

Koko kristinuskon voi tiivistää joulun sanomaan: Jumalan Poika tuli ihmiseksi tehdäkseen meistä Jumalan lapsia.

Sydämellä, ei järjellä

Joulun pyhinä käymme läpi Jeesuksen syntymään liittyviä tapahtumia. Vanhan testamentin ennustusten lukeminen muistuttaa siitä, että Jeesuksessa ihmiskunnan syvä kaipaus ja odotus saa täyttymyksensä. Uuden vuoden päivänä muistetaan Jeesuksen nimen merkitystä. Se tarkoittaa Herra pelastaa.

Joulun kertomuksiin sisältyy myös vastustusta. Kuningas Herodes haluaa tapattaa Jeesus-lapsen, joten pyhä perhe joutuu pakenemaan Egyptiin. Joulun pyhien yhteyteen liittyvä marttyyrien päivä eli tapaninpäivä (26.12.) kertoo, kuinka myös Jeesuksen seuraajat joutuivat pian vainon kohteeksi.

Vastustamisen teema on läsnä, koska uskonkysymykset ovat myös vaikeita. Vaikka ihmisen sisin kaipaa Jumalaa, se myös vierastaa häntä. Ei ole helppoa ymmärtää aistimaailman tuolle puolelle ulottuvaa todellisuutta.

Siksi kristikunta neuvoo lähestymään Jumalaa ensin sydämellä ja sitten vasta järjellä. Joulun kertomuksissa tämän lähestymistavan esikuvana meille on Jeesuksen äidin Maria. "Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä." (Luuk.2:18-19)

Julkaisija: Kirkon tiedotuskeskus 13.12.2011